Muutama viikko takaperin tallillamme pidettiin kankikurssi. Pohdiskelin kovasti, onko kannattavaa edes lähteä kokeilemaan. Ohjaspituuden ja käden pehmeyden kanssa on edelleen ollut tekemistä, joten ajattelin onko siinä mitää järkeä lähteä kovalla kädellä kankien kanssa. No keskusteltuani molempien opettajien kanssa, tultiin siihen tulokseen, että kokeillaan. Tarkoitus oli kuitenkin vasta harjoitella ohjien pitämistä yms.
Kun varsinainen päivä koitti, en oikein tiennyt mitä odottaa. Tavallaan vähän jännitti, että mitähän tästä tulee. Kun kaikki ohjat olivat jotenkin pujoteltuina käteeni, oli olo aika outo. Tehtiin ihan perus tehtäviä ja kokoamista(ainakin yritin). Tunnista ei varsinaisesti jäänyt kovin hyvää fiilistä. En vielä saanut käyttää kankiohjaa, vaan sen piti pysyä löysänä. Ei ainakaan tullut varsinaista kokemusta kangella ratsastamisesta. Ja lähinnä energia meni nivelohjan pituutta säätäessä ja ponin pään painoa kannatellessa…. Ehkä mulla oli vain jotenkin väärä asenne sinä päivänä.
No mutta… eteenpäin mennään silti! Nyt olen onneksi saanut muutamia yksityistunteja Maisulla kankien kanssa, ja alkaa ohjat tuntua melko normaalilta kädessä. Ohjastuntumakin alkaa ehkä jo hieman tasaantua, vaikka edellee ”nylpytänkin” käsillä 😀 Eli siis myötään liikaa! On tullut tälläsiä ihmeellisiä liioittelu juttuja. Kun vaan saisi sellaisen ihanan tasaisen pehmeän käden, niin olisin onnellinen.
Tavallaan kanget ovat Maisulla ihan hyvät. Se ei tietenkään paina kädelle niin paljoa, jolloin on helpompaa keskittyä askeleen tarmokkuuteen. Edellisella kerralla saatiin jo meistä aika kiva paketti aikaiseksi!
